Normipäivä muuttui saikkupäiväksi

Sitä piti olla tänään ihan normaali duunipäivä, mutta eeeeei. Ekan tauon jälkeen oli hetken ihan normaaliolo ja sitten yhtäkkiä TUMMUAOKSETTAA ja ihan pikkaisen tuntui, että oksentaa pukujen päälle. Ja niin ja siis meillähän töissä on toi hygieenisyys aika tärkeää eli se ei oo ihan ookoo jos oksennat jonkun sairaalan puvun päälle. En ymmärrä miksi....


Nyt kai vähä niiku pitäis tiskata ja esittää töistä tulevalle avokille, että olis tänään muka tehnyt jotain muutakin kuin vasta maannut sohvalla ja katsonut frendejä. Ja ööö mullahan on kai semmonen vartti aikaa! Oujea.



MUTTA! Tärkein asiahan tulee tässä. Kerrankin osallistuin johonkin kuvakilpailuun. Koska se suorastaan huusi meikäläisen nimeä! Rumimmat shortsit! En olekaan kertonut miten ihananrumat possushortsit löysinkään sillon kun oltiin maman kanssa myymässä kirpparilla. Ja niin siis ne löysin äitin laatikoista... Muistan vielä kun äitii on joskus käyttänyt noita kotona kun meikä oli pieni ja ne oli silloinkin rumat. On ne nytkin, mutta nyt ne on jo niin rumat et ne on melkein hienot.

TADAA:

En saa kuulemma ottaa näitä lomalle mukaan.
En ymmärrä miksi...

Jos tossa kisassa on yleisöäänestys niin kaikkien olisi parempi äänestää minuu! Palkinnoksi voin tarjota ööö... no.. jotain. Katellaan. Myöhemmin voin myös esitellä yhdet maailman rumimmista sukista, jossain on myös possut. Onkohan possuvaatteet jotenkin vaan kirottu rumiksi?


Äsken laitoin jopa astiat likoamaan. Nyt vois mennä tiskaamaan niitä ja esittää et oon ollu ahkera! Tää tietysti toimis paremmin ellen tietäis toisen osapuolen lukevan tätä mut shh ehkä se ei huomaa. Ajatushan se on tärkein? Eikö nii? Eikse oo niin?