Oltiin edellisen kerran Ossin kanssa nähty elokuun loppupuolellla kun se sitten lähti kuukaudeksi Leville työharjoitteluun. Kyllä nyt kuukausi ja about 800 kilometriä välimatkaa tuntui aikasta pahalta. Tottunu kumminkin vaan tohon parin sadan kilsan välimatkaan.
Voin kertoo ettei herra Eskelinen aavistanut yhtään mitään ja kun meikäläinen seisoi ovella niin meni poika aika hiljaiseksi. Mut oli kyllä kuulemma paras yllätys ikinä ja jos nyt aletaan vähän lässyttämään niin oli oikeesti ihan sikakiva nähdä pitkästä aikaa toista <3
Rakkausrakkauslässynlääoksettaa sikseen. Sain tuliaisiksi taskukello-kaulakorun ja se on tosi kiva :) Plus tuliaisena oli myös Ossin viikset, jotka se ajoi kyllä heti pois :D (ihan hyvä vaan)
"Rakas oot ihana mut sun viikset on ällöt." |
Olen kerennyt käymään jo Juhon kanssa Pohjois-Karjalan ammattiopiston avoimen ovien päivässä syömässä ilimasta ruokaa ja kattomassa miten Ossi leikkii valoilla. Sit Juho näytti vähän Outokummun maisemia (noi mun korkkarisaappaat ei ole sopivat siihen tarkoitukseen) ja nyt vihdoin kahvia ja auringonpaistetta. Tää pieni vapaapäiväily tekee miun mielenterveydelle hyvää!
Kohta Outokummun alkoon ja aletaan kuulemma juomaan Juhon kanssa :O
ulpuuuuuu wake uppp! päivittele elämäääsi me like your blog! mutta käyppäs ottamassa haastetta vastaan ähähähääää! http://mimiviolet.blogspot.com/2011/12/haasteen-otin-vastaan.html
VastaaPoistaOhoh Nyt vasta Jenni huomaan kommenttis! :D Huuu voisin ottaa haasteen vastaan kuhan ehkä ensin keksin jotain kahdeksan asiaa :--)
VastaaPoista