Tänään oli yllättäen taas vapaapäivä. Kivasti tällä viikolla ainoastaan perjantaina koulua, mut se on kyl mulle ihan okei. Miun _piti_ herätä ajoissa ja tehä kaikkee, mutta sitten heräsinkin puoli yhden aikaan maman soittoon. Hups. Sovittiin, että meen tänään käymään sen luona ja mun hurja suunnitelma olikin kävellä sen luokse! Pari tuntiahan siinä meni, että tossa lumessa pääsi mamushkan luokse. Eikä kyllä auttanu yhtään, että etureidet oli jumissa eilisestä hiihtolenkistä. Tässä hieman kuvatodistetta matkan varrelta.
 |
| Tolla kännykän kameran panoraama-efektillä on kyl kiva leikkiä. |
 |
| Ollaan maalla ny. Tuossa pysäkillä olen odottanut niin monta kertaa bussia kouluun. |
 |
| Eihän sitä luntakaan ollut joka puolella hirveesti aurattu. |
 |
| Tää on kai sitä liikunnan iloa. |
Perillä odottikin mamushkan tekemää ruokaa. Mitäpä ei tytär äidin tekemän ruuan eteen tekisi? Tänään olisi kai pitänyt tehdä jotain muutakin mielettömän tärkeetä, mutta mielummin aion kääriytyä viltin alle, juoda kaakaota ja kattoa ihan vähän lisää Frasieria. Kaiken voi tehdä huomenna! Plus aion luukuttaa tätä biisiä vielä sen sadannen kerran tän päivän aikana, en voi lopettaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti